Energiaministerit pyrkivät varmistamaan luotettavan pääsyn tärkeimpiin luonnonvaroihin muutama tunti sen jälkeen, kun Trump ja Xi Jinping solmivat sopimuksen toimituksista.
G7-maiden energiaministerit ilmoittivat torstaina Kanadassa perustavansa ”allianssin” vastustamaan Kiinan valvontaa harvinaisten maametallien suhteen, jotta varmistettaisiin luotettavampi pääsy näihin tulevaisuuden teknologioille välttämättömiin resursseihin.
Kahden päivän ministerikokous alkoi Torontossa vain muutama tunti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen kiinalainen kollegansa Xi Jinping allekirjoittivat sopimuksen harvinaisten maametallien toimituksista, joita käytetään lukuisissa tuotteissa aurinkopaneeleista tarkkuusraketteihin.
”Tämä on hyvä merkki”, sanoi Saksan talous- ja energiaministeri Katerina Reiche toimittajille korostaen maansa riippuvuutta Kiinasta peräisin olevien harvinaisten maametallien viennistä.
Kiinan kasvavan määräävän aseman vuoksi harvinaisten maametallien puhdistuksen ja jalostuksen alalla G7-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet käynnistivät kesäkuussa Kanadassa pidetyssä huippukokouksessaan ”kriittisten mineraalien toimintasuunnitelman”.
Suunnitelma virallistetaan Torontossa perustamalla ”Allianssi kriittisten mineraalien louhinnalle”, ilmoitti Kanadan energiaministeri Tom Hodgson.
Sopimuksen tavoitteena on ”luoda tärkeimpien mineraalien toimitusketjut, jotka ovat läpinäkyviä, demokraattisia ja kestäviä G7-maiden mittakaavassa”, Hodgson lisäsi.
Tässä yhteydessä Iso-Britannia, Kanada, Ranska, Saksa, Suomi, Japani ja Yhdysvallat aikovat mobilisoida yksityisiä investointeja tärkeimpien mineraalien tuotannon lisäämiseksi, välttääkseen riippuvuutta Kiinasta ja vähentääkseen siten sen vaikutusvaltaa markkinoilla.
Korean Te-Yun Kimin, Kansainvälisen energiajärjestön harvinaisten maametallien osaston johtajan, mukaan Toronton kokous tarjoaa ”tärkeän mahdollisuuden (…) aloittaa markkinavoiman uudelleenjako”.
”Kriittisten mineraalien jalostuksen suuri keskittyminen yhteen maahan (Kiinaan) aiheuttaa taloudellisia riskejä ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä riskejä”, Kim selitti AFP-uutistoimistolle.
Vaikka monilla mailla on merkittäviä mineraalivaroja, Kiina hallitsee alaa jalostus- ja puhdistuskapasiteettinsa ansiosta, erityisesti harvinaisten maametallien osalta, joita käytetään monissa jokapäiväisissä ja korkean teknologian laitteissa.
Ja koska merkittävä osa mineraaleista kulkee Kiinan hallitsemien yritysten kautta, Peking voi konsolidoida varantojaan ja hallita maailmanlaajuisia toimituksia.
Mitä ovat harvinaiset maametallit?
Harvinaiset maametallit ovat ryhmä seitsemäätoista kemiallista alkuainetta, jotka sijaitsevat Mendelejevin taulukon alaosassa ja jotka tunnetaan lantanoideina, skandiumin ja yttriumin ohella. Nimestään huolimatta ne eivät ole todellisuudessa harvinaisia: niitä esiintyy runsaasti maankuoressa, mutta ne ovat harvoin keskittyneet hyödynnettävissä oleviin esiintymiin, mikä tekee niiden louhinnasta kallista ja vaikeaa.
Näillä alkuaineilla on ainutlaatuisia elektronisia ja magneettisia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä korvaamattomia nykyaikaisessa teknologiassa. Ne ovat keskeisiä komponentteja tehokkaissa kestomagneeteissa, LED-näytöissä, tuuliturbiineissa, sähköautoissa, ohjattavissa raketeissa, matkapuhelimissa ja lääketieteellisissä laitteissa. Ilman niitä energiasiirtymä ja nykyaikainen digitaaliteollisuus olisivat käytännössä mahdottomia.
Harvinaisten maametallien louhinta ja jalostus saastuttavat ympäristöä voimakkaasti. Ne liittyvät happojen intensiiviseen käyttöön ja radioaktiivisen jätteen muodostumiseen, mikä on johtanut niiden tuotannon keskittymiseen maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on vähemmän tiukkaa. Kiina hallitsee yli 60 % maailman tuotannosta, mikä takaa sille keskeisen strategisen aseman globaalissa teknologiaketjussa.
Nykyään harvinaiset maametallit ovat uuden geopoliittisen kilpailun keskipisteessä. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Japani pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta geologisen tutkimuksen, jalostuksen ja vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämisen avulla. Tässä yhteydessä näiden resurssien hallinta on yhtä kuin hallinta merkittävään osaan planeetan energia-, sotilas- ja digitaalista tulevaisuutta.
